Joulutiivistelmä

Joululomat ovat sitten ohi ja arki alkoikin Pinskulle tiukalla vatsaflunssalla, joka käytiin päiväkodista hakemassa. No, paranemaan päin pieni sankarimme alkaa jo olla. Ehkä siirrytään saman tien iloisimpiin kuulumisiin.

Joulu sujui oikein mukavasti, tällä kertaa Espoossa. Haimme Hilja-mummon Valkeakoskelta meille joulun viettoon ja aattona olimme sitten Ollin sukulaisten seurassa Matinkylässä. Joulun viettoa hillitsi joulupäivän ja tapaninpäivän osalta meillä aikuisilla pyörinyt flunssa, mutta onneksi Pinja viihtyi päivät lelujensa parissa ja me saimme potea.

Perheemme nuorin (Pinja 1 v.) ja vanhin (Hilja-mummo 90 v.) löysivät varsin hyvin yhteisen sävelen, kuten kuvasta näkyy. Ja miksipä eivät olisi löytänyt: Pinsku pitää ihmisistä, jotka suuntaavat jakamattoman huomionsa hänelle, ja mummo puolestaan katseli mielellään nauravaa ikiliikkujaa.

Pinsku oli ollut ilmeisesti todella kiltti viime vuonna, sillä lahjoja tuli mahtava pino. Joulupukki ei tänä vuonna käynyt meillä, vaan lahjat toimitti tonttu, joka kovasti muistutti Pinjan kummisetää. Joulupukin näimme Prismassa pari viikkoa ennen joulua ja se sai Pinskun kulmakarvat niin syvästi kurttuun, että jätimme Joulupukin polvella istumiset väliin.

Pinskun joululahjoihin kuului mm. keinuhevonen, palloja-sylkevä-ja-musiikkia-soittava-ihmelelu, pehmoleluja, vaatteita, kirjoja, dvd-levyjä, legoja, kastanjetit ja marakassit, kengät. Kaikki lahjat osoittautuivat lopulta oikein ihaniksi ja mieluisiksi, mutta jouluaattona lahjamäärä aiheutti jonkunlaisen ylikuormitustilan yksivuotiaallemme, joka löysi ekasta paketistaan kengät ja lähti ne jalassa tepsuttelemaan ympäri taloa, unohtaen tietysti kaikki muut pakettinsa. Lahjoja avattiinkin sitten ajan kanssa vasta joulupäivänä, keskimäärin nopeudella 1 lahja/tunti. Tämä sopi tyttösellemme paremmin.

Tässä Pinja ratsastaa jouluaattona uudella keinuhevosellaan, tietysti "heppa"- ja "ihhahhaa"-huutojen säestyksellä.

Ja tässä Pinja näyttää siltä, että tuo kissarassu on jo ihan nähty, mutta eikö siellä alla olisi vielä paketteja?!

Joululoman aktiviteettejä olivat myös käynti Korkeasaaressa ja Bluesin matsissa ja kyläily kummieni luona. Bluesin matsiin Pinsku on kehittänytkin aika hyvät valmiudet, sillä "Eppoo! (=Espoo!)" ja "Bluu!(=Blues!) huudot ovat jo hallussa. Muutamat kaverini tosin arvelivat, että Pinja kannustaa "Eppoo"-huudollaan doping-urheilijoita, eikä suinkaan Espoota.
Korkeasaaren visiitti oli oikein mukava talvisaikaan, kun eläimet olivat pirteällä tuulella. Pinskun suosikkeja olivat kissaeläimet, vaikka metrin päässä karjahdellut tiikeri olikin saanut alahuulen väpättämään.

Myös tällainen Hiirologista lokeroa riemastuttava tuttavuus Korkeasaaresta löytyi

Pinskun kielellisen kehityksen huippuja tähän mennessä ovat olleet "Manno (maito) on täällä" ja "Pinja ei oo". Jälkimmäinen tuli terävänä vastauksena, kun äiti intoutui taas esittelemään sormuksiaan ja kysyi sitten että missäs Pinjan sormukset on. Tähän yhteyteen voisi kertoa perheessämme sattuneen ns. "heppu"-episodin. Pinja nimittäin on oppinut, että "heppu" tarkoittaa kahta samaa asiaa. Esimerkiksi yksi kenkä on "kenkä" ja toinen kenkä "heppu". Episodi sai alkunsa kun Pinsku osoitteli päivästä toiseen kuvakirjastaan kahta siilin kuvaa, ja me vanhemmat erehdyimme sanomaan toistuvasti "Siili, sama heppu molemmissa kuvissa". Pinja oppi heppu-sanan hetkessä, joskin sanan tarkoitus ei siis ihan mennyt perille. Tajusin tämän väärinkäsityksen, kun Pinja löysi joulupaketistaan pehmonorsun, kiljaisi "Noosu!", juoksi lelukorilleen ja kaivoi sieltä toisen norsun ja hihkui onnessaan "Heppu! Heppu!". Yritin aktiivisesti korjata tätä väärinkäsitystä, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen, että asia kyllä korjautuu ajallaan.

Tässä vielä Pinjan ukin ottama hieno kuva Pinskusta leikkipuistossa. Pinjan mielestä kyseinen eläin ei tietenkään ole pupu, vaan heppa. Eihän pupulla voi ratsastaa!

Jouluna Pinja perehtyi myös piparinleipomisen saloihin ainakin neljään otteeseen. Kuten videosta näkee, tärkeintähän leipomisessa on raivoisa kaulitseminen ja taikinan syönti!