Sinä olet aurinko

Tänä vuonna taisi talvi jäädä välistä ja siirryimme suoraan kevääseen. Kevätauringon myötä myös meille kotiin on muuttanut Pinja-aurinko. Pinsku on ollut viime aikoina melkoinen hymytyttö, joka ei itkeskele kuin asiasta. Ehkä aikakin (ja hampaiden puhkeaminen) teki tehtävänsä, mutta itse epäilen, että kiinteiden ruokien aloitus on auttanut asiaa. Onneksi ei kärvistelty täysimetyksellä enää pidempään!

Uusia makuelämyksiä viime päivinä on ollut luumu ja kaurapuuro. Luumua markkinoitiin Pinjalle ihanana herkkujälkkärinä, mutta Pinja oli aivan eri mieltä; luumu aiheutti lähinnä puistatuksia ja Pinja piti yök-yök-ääntä, aivan kuin kyseessä olisi ollut jotain pilaantunut. Ehkä sokeroimaton luumu oli hiukan liian sofistikoitunut maku vauvalle. Suolaton kaurapuuro sen sijaan oli äidin mielestä aika kamalaa, mutta luumu-kaurapuurosotku teki yllättäen kauppansa.

Neuvolassakin olemme käyneet ja Pinjan uudet mitat olivat 7060 g ja 68,7 cm. Hoikka ja pitkä tyttö edelleen, mutta paino-ongelmat näyttävät olevan takana ja kasvu jatkuu tasaisena.
Neuvolassa saimme myös ohjeet syöttää kiinteitä ruokia kahdesti päivässä niin paljon kuin Pinjan napa vetää. Ja Pinjan napahan vetää pelottavia määriä. Synnynnäinen soseensyöjä:)! Neuvolassa kehuivat kovasti Pinjan tarttumistaitoja, eikä mitään huomautettavaa kehityksestä muutenkaan ollut. Syöttötuolista ei kuitenkaan saa haaveilla ennenkuin Pinja itse nousee lattialta istumaan, joten sitterin kanssa sähelletään vielä pitkään.

Soseiden valmistuksen helppous on kaivanut jopa minusta esiin innokkaan kotikokin. Soseiden teossa ei juuri voi epäonnistua kun mausteita ei tarvita ja homman vaikeus perustuu lähinnä veden keittämiseen. Tässä esitteillä bataatti- ja porkkanasosetta valmiina menossa pakkaseen.

Olli vietti viikonloppuna syntymäpäiviä ja vietimme oikein hauskan perhesynttärin käymällä Ison Omenan Chico'sissa syömässä. Pinja otti käyttöön yhdistelmävaunujen ratasosan, mikä oli tosi hitti, sillä rattaista näkyvyys on aivan eri luokkaa kuin vaunuista.

Varoituksen sanana Hiirologian ystäville, että Hiirologian päivitystiheyteen voi tulla jatkossa muutoksia, sillä tämän viikon jälkeen lähdemme kotoa remonttievakkoon. Yritän kuitenkin Pinjan isoimmat edistysaskeleet raportoida poikkeustilankin aikana.

__________________________________________________________

Tarkoituksena on ollut esitellä täällä myös Pinjan lempinimistöä, jota on aikalailla kertynytkin. Pistäkääpä nämä mieleen, tässä on oivaa materiaalia, jolla nolata viisitoistavuotiasta Pinjaa.

Pinja: Pinsku -> Pinskura Pallura (kun oli pienenä vielä pallurainen) -> Pinsku Raparulla (kun ei enää ole niin pallurainen) -> Rapis (kovistelunimi raparullasta) -> Rapsakka

Pikku karhu (Pinja murisee kuin karhu ja sillä on kaverina pikku tiikeri eli Lyyli) -> Pieni karhu -> Nalle -> Nalle Nallesson

Hiiro: Baby retro Hiiroster

Hipsu: Hipuli, Himpusteri, Hipukki

Murmeli, Murmesteri, Murmeliini

Pupu, Pupustin

Soossipöksy, Soseuttaja, Koti-Soseuttaja (näitä nimiä käytetään kakkavaipan vaihdon yhteydessä)
________________________________________________________

Pinjan silmien väri on ollut vedonlyöjien suosikkikohde neidin syntymästä lähtien. Alla olevasta kuvasta näkee, että tällä hetkellä silmät ovat ihastuttavan oliivinväriset, mutta todennäköisesti ne sukulaiset, jotka pistivät rahansa likoon ruskeiden silmien puolesta, käärivät pian voitot kotiin.

Huom! Hiirologiaan voi nykyään jättää kommentteja kuka vaan vierailija. Eli jos haluat sanoa jotakin tai vaan kertoa, että kävit täällä, kommentin voi jättää postauksen alla olevaan kohtaan (ne tulevat näkyviin kun olen ne hyväksynyt). Me olisimme Pinjan kanssa tosi iloisia vierailijoidemme kommenteista!

Kohti viittä kuukautta

Viime lauantaina olimme Ideaparkissa kokoonpanolla Emilia, Pinja, Ninni ja Hanna. Pinja oli oikein reipas shoppailija, meno- ja paluumatkat autossa sujuivat nukkuen ja Ideaparkissa Pinsku viihtyi sylissä ja matkarattaissa hyvin, muutamaa hermostumiskohtausta lukuunottamatta. Ostoksiakin tehtiin, Pinja sai bodyn, collegepuvun, kypärämyssyn ja harsoja ja äiti sai paitoja ja housut. Pinjan äiti myös kunnostautui vauvatuntemuksessa: Ideaparkin lastenhoitohuoneessa oli hyvin Pinjan oloinen nuorimies. Rupesin sitten utelemaan, että kuinkas vanha herra on, jolloin selvisi, että myös hänen syntymäpäivä on 17. syyskuuta! Siitähän sitten riitti äideillä jutunjuurta.

Sunnuntaina Pinja otti taas foneettisia edistysaskeleita, kun hassu massutusääni, jota on jo viikon verran treenattu, muuntui "ämmämämmämmämä"-jokelteluksi. Tämä on siis jo viisikuisen vaikeustasoa, sillä kyseessä on selkeä vokaali-konsonantti-tavujono. Tai sitten Pinja vain yrittää nopeasti kertoa, että äiti on ihan kauhea ämmä, oikea bitch.

Viikon uusi kiinteä ruoka onkin sitten bataatti. Perunaan verrattuna bataatti oli oikea menestys, Pinsku oli suu auki kuin linnunpoika. Ilmeisesti tyttö on aika sokerihiiri ja herkkusuu, bataatti kun on jokseenkin makeampaa kuin peruna. Bataatin jälkeen myös peruna on alkanut maistua, ehkä Pinja on huomannut, että kun syö tätä kamalaa perunaa aikaansa niin sitten tulee sitä herkkuakin.

Kiinteä ruoka ei ole ainakaan yönukkumisia parantanut, sillä ne ovat olleet meidän mittapuulla aika hulinaa viime aikoina. Epäilemättä siihen vaikuttaa vatsan toiminnan muutokset, kutisevat ikenet ja jonkunlainen eroahdistuskausi, jolloin yksin unesta havahtuminen on maailman kamalinta. Pinja onkin aika usein päätynyt meidän väliin nukkumaan. Tänä aamuna tyttö haisi aivan jääkiekkojoukkueen pukuhuoneelta ja syykin siihen oli selvä: Pinja oli nukkunut syvällä isänsä kainalossa. No, eipä kainalohiki ollut Pinskua haitannut vaan uni oli maittanut hyvin. Lisäksi Pinsku nukkuu taas tosi pitkään, jopa kymmeneen ja puoli yhteentoista. No, hyvä puoli tässä on se, että tänään muskarissa Pinja oli kerrankin tarpeeksi levännyt ja oli aivan intona muista lapsista ja laulamisesta. Kun vaan äiti ei olisi ollut ihan silmät ristissä.....

Laitetaanpa tähän postaukseen vielä kuvasarja Pinskun ilmekirjosta päiväunien jälkeen.

Mikä maa, mikä valuutta?

Iloinen nalle



H. Moilanen

Tosi veikeää

Perunasta, hampaasta, kääntymisestä ja Matti Nykäsestä

Edellisen postauksen jälkeen voisimme taas palata blogin päätähteen eli Pinjaan. Viimeisen viikon aikana kuulumisia onkin kertynyt. Ensimmäisenä niistä voisi mainita, että Pinskulle puhkesi vasen alahammas. Oireilua tästä oli jo jonkun ja oppikirjamaisesti Pinjan poskeen ilmaantui viime tiistaina punainen läikkä. Lauantaina sitten huomasimme, että hammas, joka tuttavallisesti nimettiin Nököksi, oli päässyt pintaan. Nökön syntymän myötä olemme saaneet uuden aamu- ja iltarutiinin, nimittäin hampaanpesun (huom! ei hampaiden- vaan hampaanpesun). Hampaanpesu on lähinnä seremoniallinen tapahtuma, mutta tarkoitus on totuttaa Pinja hammasharjaan ja lisäksi Pinsku pitää hampaan harjauksesta, sillä Nökön kaksoissisar eli toinen alahammas taitaa myös hiukan kutista ikenen sisällä. Siksi hampaanpesu tekee siis kutaa.



Hampaasta voimmekin sujuvasti hypätä seuraavaan aiheeseen eli syömiseen. Lauantaina Pinja aloitti kiinteät ruuat eli perunan. Kiinteä ruoka on vähän kyseenalainen käsite, sillä kyseessä on hyvin löysä perunasose. Kyllä se peruna jotenkuten uppoaa, maku ei taida Pinjaa tökkiä vaan lähinnä se ruuan outo rakenne. Pinjan eka perunalusikallinen tallennettiin myös videolle. Oikeasti hassu perunavideo syntyisi, jos se kuvattaisiin Pinjan näkökulmasta. Siinä videossa kaksi aikuista ihmistä tunkevat perunaa Pinjan suuhun ja mielipuolinen virne naamalla laulavat: "Peruna on pyöreä, peruna on soikea, peruna on ruoka ihan oikea........". Ensi lauantaina ruokalistaan lisätään joko bataatti tai porkkana, ja silloin pitää keksiä uusi laulu. Ehkä "popsi, popsi porkkanaa..."

Kääntymisestä selältä vatsalle ei vielä ole hirveästi kerrottavaa, mutta selvästi kiinnostus liikkumiseen on kasvanut. Pinja punkee takapuoltaan irti lattiasta kun makoilee selällään ja joskus innostuu myös vääntäytymään kyljelleen, mutta pyörähdys mahalleen vielä puuttuu. Tämä blogi seuraa tilanteen kehittymistä reaaliajassa.

Pinjan siirryttyä kategoriasta "vastasyntynyt" kategoriaan "vauva", myös vaatetuspuoli on muuttunut. Nykyään vauvan vaatteet ovat useimmiten paidasta, housuista ja sukista koostuva yhdistelmä, kun taas vastasyntyneet hengailevat potkupuvussa. Vauhdikkaalle vauvalle, jota myös paljon sylissä kieputetaan, ei paita-housut-sukat ole paras mahdollinen, sillä sukat putoavat aina jalasta ja paita nousee korviin (tai Pinja näppärästi näpertää paidanhelman suuhun imeskeltäväksi). Siksipä etenkin isä vetäisee Pinskun usein "mattinykäseksi" eli kasarityyliin tunkee collegepaidan housuihin ja vetää sukat housunlahkeiden päälle. Pinjassa on kuitenkin aimo annos jyväskyläläistä ja Matti on edelleen Jyväskylän suuri poika, joten Pinja kantaa tämän tyylirikon aina kunnialla.



Pinjan äiti on myös löytänyt itsestään sisäisen askartelijan ja kunnon kotiäidin. Askartelimme Pinjan kanssa vesivärijalanjälkiä, joista tässä myös kuva. Meillä oli itseasiassa oikein hauskaa näitä askarrellessa, mikä olisi vielä pari kuukautta sitten ollut mahdottomuus.

Isän ja äidin eroista

Miehet ovat Marsista ja naiset Venuksesta. Tämä pätee myös isinä ja äiteinä olemiseen. Vai mitä voi päätellä näistä perheessämme käydyistä pohdinnoista?

Äidinmaidonvastike
Äiti: Vauvan herkälle kehittyvälle suolistolle äidinmaidonvastike voi aiheuttaa pitkäkestoisia mahavaivoja ja altistaa allergialle. Lisäksi pulloruokinta saattaa syrjäyttää imetystä ja korvikkeen erilainen maku voi tuntua vauvasta oudolta.
Isä: Tutteli= 0-6 kk. Pinja = 1kk. Tuttelia Pinjalle. Pullo on kylmä ja kova eikä ikinä vedä vertoja tissille.

Vauvalla kuiva kohta polvessa
Äiti: Kyseessä on periytynyt atopiataipumus, joka mahdollisesti johtaa lapsuusiän allergiamarssiin ja lopulta jopa astman kehittymiseen. Asia vaatii perusteellista tutkimusta ja äidin ruokavalion kartoittamista, jotta vauvan immuunivaste ei ajaudu kaaoksen jo ennen kiinteiden ruokien aloittamista.
Isä: Laita kuivaan kohtaan rasvaa.

Vauva piereskelee
Äiti: Suoliston kypsyminen häiriintynyt. Vauva kärsii ja äidin täytyy jälleen perusteellisesti karsia ruokavaliotaan, jotta vauvan kehitys ei tyssää.
Isä: Oi hienoa, isin tyttö!!

Vauva, TV ja mäkihyppy
Äiti: TV:n liikkuva kuva ei missään tapauksessa sovi vauvan silmille, sillä vauva ei osaa sitä hahmottaa ja seurauksena voi olla psyykeen kehittymisen ongelmia. Vauvan hentoa selkärankaa pitää myös varjella ja suosia makuuasentoa.
Isä: Vauvan kanssa on kiva katsoa mäkihyppyä. Samalla voi pomputtaa vauvaa sylissään ja opettaa vauvalle telemark-alastuloa.

Vauva ja vaatteet
Äiti: Kylään lähdettäessä vauvalle puetaan siistit ja kauniit vaatteet, jotka mielellään myös sopivat äidin vaatetukseen ja saavat sukulaiset hihkumaan ihastuksesta.
Isä: Mitkä ihmeen farkut ja villatakin äiti on vauvalle pukenut? Onneksi ne voi ottaa pois ja niiden alta löytyy mukava oloasu, body ja sukkahousut.

Vauva ja elämänmuutos
Äiti: Vauvan syntymä mullistaa elämän ja koko maailmankuva muuttuu. Elämänrytmi vauvan kanssa on täysin erilainen ja vauvan tarpeet täytyy aina huomioida ensin. Vauvan hyvinvointi on aina tärkeimpänä mielessä, vaikka vauva olisikin muualla hoidossa.
Isä: Vauvan syntymän jälkeen on täytynyt opetella surffaamaan internetissä vauva sylissä.

Tappajahai

Nelikuisen Pinjan uteliaisuus on saavuttanut valtavat mittasuhteet. Kaikki kiinnostaa. Ja yksi asia kiinnostaa vain hetken aikaa. Siinäpä äidille sitten puuhaa kun viihdyttää neitiä kaiket päivät. Joskus syöminenkin meinaa jäädä väliin kun kiinnostus ympäristöä kohtaan on niin suurta. Eräänä päivänä Pinjan ruokahetken aikaan ohitse kulki isä ja pyykkikori ja siihen sitten loppui ruokailu, kun Pinskun piti jäädä kurkistelemaan, että mihin se huippukiinnostava pyykkikori meni. Vai onko meillä Olli ja pyykinlajittelu niin harvinainen näky, että vauvakin siitä ällistyy?

Lähietäisyydellä olevia kiinnostuksen kohteita tutkitaan tietenkin suulla. Pureskelun ja imeskelyn määrä on niin suurta, että väkisinkin äidille tulee mieleen verenhimoiset valkohait, joiden vatsasta löytyy kaikkea surffilaudoista rekisterikilpiin. Pinjan suosikkipehmolelu on tällä hetkellä ylivoimaisesti joululahjana tullut Nasu. Se vaan oli rakkautta ensi silmäyksellä, heti kun Nasu ojennettiin paketistaan Pinjalle, neiti imaisi Nasun jalan suuhun. Nasun suosio perustuu ehkä siihen, että siinä on niin paljon imeskeltävää: kaksi jalkaa, korvaa ja kättä ja vielä se kärsä. Kun minulta nykyään kysytään että eikö tytöllä ole tuttia, sanon että ei, mutta hänellä on Nasu. Nasu onkin niin limainen, että sen liikuttelua varten tekisi mieli hommata pihdit.

Tässä kuva-aineistoa Pinjan tappajahai-meiningistä, tällä kertaa pureskeltavana hiiri

Ja tässä video Pinjan rintareppuilusta. Äänet täysille, niin kuulette huvittavan sienimäisen imeskelyäänen.

Raportti vuodenvaihteesta

Tulin luvanneeksi Pinjan ekasta joulusta selontekoa, mutta RS-virus kaatoi koko meidän perheen petiin lähes kahdeksi viikoksi. Ensin sairastui Olli, sitten Pinja ja lopuksi vielä Emilia. Kuormitimme pääkaupunkiseudun terveydenhuoltoa (sekä julkista että yksityistä) melko lailla viime viikolla, mutta nyt näyttäisi siltä että taistelu perheemme vs. RS-virus päättyy 3-0. Pinskulle erityismaininta siitä, että hän on ollut uskomattoman reipas potilas, vaikka elämänsä ensimmäinen flunssa oli sieltä ärhäkämmästä päästä.
No mutta, siirrytäänpä iloisempiin aiheisiin eli niihin joulujuttuihin.
Kotijoulu jäi vielä toistaiseksi tavoitteeksi, mutta mukavasti joulu meni näinkin. Aatonaattona ajelimme Valkeakoskelle Pinjan isomummon luo, jossa viivyimme joulupäivään saakka.
Aaton ohjelmassa on perinteisesti ollut joulupuuro, käynti haudoilla, jouluateria ja lahjat. Jouluruuat jäivät vielä tänä vuonna Pinjalta kokematta ja jouluaterian ajan Pinsku nukkuikin parvekkeella vaunuissa. Mutta löytyi se joulun tunnelma kuitenkin: vanhemmilla oletusarvonahan tämän joulun suhteen oli, että Pinja on niin pieni, että hän ei vielä lahjoista ymmärrä mitään. Kuinka väärässä olimmekaan?! Pinja teki lattiallaviihtymis-ennätyksensä (1,5 h) lahjojen avaamisen yhteydessä. Ensin paketteja ja naruja räpistellen, sitten makaillen yksi pehmolelu suussa ja toinen kädessä.

Tässä kuvassa Pinja vielä katsastaa lahjasaldoaan

Pinskun ainoa joulukinkku tänä vuonna oli Nasu

Lahjoja tyttösemme saikin sitten melko kasan. Kaksi helistintä, keväisiä asukokonaisuuksia, Muumi-ateriaimet, lasten cd-levyjä, Pinja-rekisterikilpi lastenvaunuihin, huppupyyhe, tossut, tuutulaulukirja, lampaantalja ja paljon muuta.

Yksi joulun lahjoista oli puuhamatto-lelukaari-yhdistelmä. Kun Pinja vietiin matolle ekan kerran, seurasi 20 minuutin täysi hiljaisuus. Ilmeisesti jonkunlainen ärsyketulva halvaannutti tytön joksikin aikaa. Sitten alkoi kokeileva jutustelu lelukaaren leppäkertulle ja jonkin ajan kuluttua jutustelu muuttui varsin kovaääniseksi. Ihmettelimme pitkään miksi Pinja on saanut päähänsä että lelukaaressa roikkuvat eläimet ovat huonokuuloisia. Tulimme siihen tulokseen, että Pinja on ihmisille jutellessaan tottunut, että hänelle vastataan ja kun mokomat ötökät olivat vaan hiljaa, Pinja totesi, että ehkä on paras puhua vähän kovempaa.

Joulupäivänä vierailimme perinteiden mukaisesti äidin pikkuserkkujen perheen luona ja ajoimme sen jälkeen Espooseen mummolaan Pinskun päiväunien aikana. Mummolassa Pinsku kuitenkin sai hysteerisen huutokohtauksen, ilmeisesti kyläilyä oli kasaantunut liikaa yhdelle päivälle. Lähdimme sitten nopeasti kotiin nukkumaan ja jatkoimme tapaninpäivänä sosiaalista elämää isosedän luona Tapaninvainiossa, jonne olikin kokoontunut sitten koko Pinjan isänpuolinen lähisuku.

Tässä kuvassa Varhimoita neljässä polvessa. Pojanpojasta polvi paranee, eli tuli tyttö:)!

Uudeksi vuodeksi saimme sitten vieraita Jyväskylästä, kun Pinskun mummi ja pappa tulivat käymään. Pinja pääsi myös Annan ja Lifan uuden vuoden bileisiin, mutta pikku juhlija pelastettiin yhdeksän aikoihin pinnasänkyynsä yöunille ennen kuin pirskeet kävivät liian railakkaiksi. Raketit eivät Pinjan unia paljon häirinneet, mutta äiti, isä, mummi ja pappa nauttivat keittiön ikkunasta avautuvasta ilotulitusmerestä. Asuntomme yllättäviä hienoja puolia löytyy koko ajan.

Yhteenvetona voisi sanoa, että vanhemmille juhlapyhät ja yökyläily Pinskun kanssa opetti ainakin kaksi asiaa. 1) Ennakointi. Automatkat kannattaa tehdä Pinjan päiväunien aikaan ja ruokaa neidille kannattaa tarjota ennenkuin hiukominen muuttuu näläksi 2) Älä aliarvioi vaihtovaatteiden määrää. Laske montako pulautus- ja kakkavahinkoa sattuu kotona per päivä. Huomioi että Murphyn lain mukaan kyläpaikassa vahinkojen määrä tuplaantuu: 6 vaatekertaa per kyläpäivä!

Kuukauden otos

Juhlaputki on nyt ohi ja ankea paluu arkeen edessä. Raporttia Pinjan ekasta joulusta ja uudesta vuodesta on tulossa, mutta tässä kuukauden huvittavin Pinja-kuva. Pinjan pappa otti tämän kuvan väsyneestä neidistä uuden vuoden aaton aattona. Pinjan Venla-serkkuhan totesi ristiäisten aikaan, että Pinja "näyttää vähän hamsterilta". En voi muuta kuin olla Venlan kanssa samaa mieltä, hamsterin ja joulutontun risteytykseltä Pinsku näyttää. Huomaa ihana "pliis, päästäkää mut nukkumaan" -katse.