Kesäloman käänteet

Kesälomat tulevat ja menevät. Niin Ollinkin kesäloma hujahti (tai onhan sitä viikko vielä varastossa) ja Hiirologisen lokeron koti on taas Espoossa. Suomen ilmaston mottohan on nykyään "sama sää kesät talvet" mutta koleat lomasäät eivät liiaksi meitä haitanneet. Tässä vaihteeksi jopa aurinkoinen kuva takapihaltamme.



Mökkiviikon jälkeen olimme viikon verran kotona ja viilailimme kodin sisustusta, vietimme päivän maamme pääkaupungissa, kävimme Pinjan isoisovanhemmilla ja tietenkin pesimme valtavat vuoret pyykkiä. Sitten olikin aika suunnata kohti Jyväskylää ja sukulaiskohteita.
Tässä Pinja keinuu Leppäveden mummolan lähipuistossa ja vauhtia antavat tällä kertaa isä ja Venla-serkku. Venla oli tosi innostunut pienestä serkustaan ja Pinjastakin Venla oli aivan ihana, etenkin kun Venlaa ei Pinjan kovakouraiset parturi-kampaajaleikit (=hiusten repiminen) häirinneet. Pinsku saikin uuden lempinimen: Serkun söpöläinen.




Jyväskylässä Pinjan äiti myös poti kovaa nostalgia-aaltoa ja pakotti perheensä eräänä sateisena iltana nostalgiakierrokselle Kortepohjaan. Ympyrä on ikäänkuin sulkeutunut kun Pinja keinuu tässä samassa puistossa jossa äiti leikki lapsena.





Alkaa selvästi näyttää siltä, että Pinjan vauva-aika on pian vaihtumassa taaperoiäksi. Puhetta tulee aivan valtavasti, valitettavasti kaikki vielä on pinjankielellä. Rytmiltään ja äänteiltään puhe kyllä kuulostaa jo ihan suomelta ja oudot didldidldidl-jutut ovat jääneet vähemmälle.
Pinja on oppinut myös vastaamaan "missä lamppu?"-kysymykseen osoittamalla kattoa, eli siis lamppua. Valitettavasti myös "missä äiti?", "missä kissa?" ja "missä isä?" kysymyksiin vastaus löytyy muka katosta. Hiukan hiomista näiden käsitteiden ymmärtämisessä siis on. Tosin Pinjan kummitäti ylpeili, että kristillinen kasvatus on hyvin hoidettu, kun Pinjan mielestä isä on ylhäällä eli siis Taivaan isä.
Pinjan liikkumismuoto on edelleen nopea ja tehokas neliveto, ja pystyynnouseminen ei vielä omin voimin onnistu. Tosin tänään puistossa Pinja tutustui kävelykärryihin ja luulen, että neiti pikkuhiljaa alkaa ymmärtää pystyasennon ihanuutta. Pinjalle ostettiin myös kengät, lähinnä ne kuitenkin on hiekkalaatikkoleikkejä varten ja hyvät ensiaskelkengät hankitaan vasta syksymmällä. Pinjan pienen pienet kengät meidän kenkien vieressä on niin hellyttävä näky että se kyllä väkisinkin nostaa äidille kyyneleet silmiin.